Minusta 14 mm follikkeli on valtava.
Valtavuudessaan se on samalla valtava ilon aihe. Yhden päivän pelastus jopa!
Tämä vaatii ehkä selityksen.
Niinkuin viime viikolla kirjoittelin, viime viikon ultrassa lääkäri löysi 14.3mm kokoisen follikkelin kasvamasta munasarjoissa. Luonnollisessa kierrossa. Ja kiertopäivänä 10.
Tuo on isompi kuin yksikään koskaan aiemmin! Siis luonnollisessa kierrossa. Lääkekierrot on sitten toki asia erikseen.
Yleensä tarina on ollut tämä: munarakkulat on pieniä ja vaste hormonilääkitykselle huono. Rakkulat ei kasva riittävän hyvin, ovat liian pieniä. Tarvitaan enemmän hormoneita. Sitten ne kasvavat, mutta ovat laadultaan vähän huonoja. Parempiakin voisivat olla.
Ja nyt munasarjoista löytyi yhtäkkiä valtava munarakkula! Ei mikään pieni 7mm kasvatusyritys vaan ihan oikea vakavastiotettava munarakkula. Mahtavaa.
Ja mahtavuus jatkuu: lauantaina sain ovulaatiotestiin positiivisen tuloksen. Sellaisen kuvista tutun hymynaaman. Ekaa kertaa ikinä.
Olen ehkä hieman höpsö, mutta olen ollut aivan fiiliksissä näistä kahdesta asiasta. Samalla olen ollut ylpeä. Minun kroppani on saanut aikaan jotain ihan oikeaa. Ilman hormoneita, ihan itse.
Voisiko olla, että kroppani toimisi pikkuriikkisen paremmin?
Voisiko olla, että ne kaikki vitamiinit, joita olen popsinut, olisivat vaikuttaneet johonkin?
Kun isommat ilonaiheet ovat vähissä, voi iloita pienistä - oli se ilonaihe sitten vaikkapa vain millimetrien kokoinen asia.
Toivottavasti nuo tietävät hyvää. Mulla koko ollut 20-23 mm, mutta ei niistä ole ollut mihinkään, kun jakautuvat miten sattuu :(
VastaaPoistaJep, eihän se koko tietenkään mitään takaa, täytyy vaan koittaa löytää jotain ilonaiheita. Mulla oli koko luultavasti sun kanssa samaa luokkaa ovulaatiopäivänä. Lääkäri kommentoi, että kaikki munasolut on yksilöitä - eli vaikka osa jakautuisi huonosti niin joukosta voi löytyä parempiakin. Koitetaan luottaa siihen.
PoistaVoimia! Itse kärsin lapsettomuudesta melkein 10 vuotta, mutta sitten ensimmäinen (luomu!)inssi yksityisellä klinikalla tuotti yllättäen plussan ja lapsi on nyt reilun vuoden ikäinen. Ei ole kaikille helppoa tämä lisääntyminen... Nyt alkaa vauvakuume nostaa taas päätään, mutta taloudellisista syistä on pakko lykätä hoitoja, sillä tuskin salama iskee kahta kertaa samaan puuhun :/
VastaaPoistaKiva, että sinulla tuli yllätysplussa! Sellaista me kai kaikki toivottais. Ja ehkä sinullakin toinen tulee helpommin - eihän sitä koskaan tiedä, miten tehokkaaksi kroppa on oppinut ekasta raskaudesta :)
Poista