torstai 28. elokuuta 2014

Kuinka parantaa munasolujen, siemennesteen ja kohdun limakalvon laatua?

Oletko koskaan miettinyt kuinka voisit parantaa munasolujen laatua, parantaa siemennesteen laatua tai valmistaa kohtua ottamaan hedelmöittynyt alkio vastaan?

Jos nettiä uskoo, vitamiinien avulla nuo kaikki asiat pitäisi olla helposti tehtävissä.

Aiemmin olen kertonut siitä, kuinka olen tehnyt aika paljon kaikenlaisia asioita tullakseni raskaaksi. Vitamiinien hyötyihin tutustuminen on yksi noista asioista. Kesällä kävin hivenaineasiantuntijalla lapsettomuuden vuoksi ja hankin minua varten suunnitellun vitamiinikuurin. Jo ennen tämänkesäistä vitamiinikuuriani olen pyrkinyt parantamaan hedelmällisyyttäni vitamiinien avulla.

Aiemman vitamiinitankkauksemme aikana mieheni siemenneste parantui ja myös omat munasoluni kehittyivät parempilaatuisiksi. Omat kokemuksemme ovat positiiviset, mutta en voi väittää, että tietäisin 100% varmasti muutoksen johtuneen vitamiineista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, emmekä elä eristetyssä laboratoriomaailmassa. Itse haluan uskoa vitamiinien vaikutukseen, sillä vitamiinien syönti on asia, johon pystyn itse vaikuttamaan.

Alkionsiirto lähenee, joten palauttelin mieleeni, mitä vitamiineja minun olisi hyvä muistaa syödä nyt ja mitä vitamiineja pitäisi ehkä välttää. Jos haluat parantaa hedelmällisyyttäsi vitamiinien avulla, muistathan, että sekä munasolujen että siittiöiden kehittymiseen menee aikaa kolme kuukautta, joten vitamiinitankkaus kannattaa aloittaa ajoissa ennen hormonihoitoja.

Mistä vitamiineista voisi sitten olla hyötyä raskaaksi tulemisen kannalta?
  • Monivitamiini: Tärkeä perusraaka-aine hedelmällisyyden kannalta. Muista, että monivitamiinissa ei saa olla mukana A-vitamiinia.
  • Magnesium: Rentouttaa. Auttaa kivuliaisiin kuukautisiin ja vähentää ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä. Magnesiumin puute voi haitata alkion kiinnittymistä.
  • Sinkki: Parantaa hedelmällisyyttä. Parantaa munasolujen laatua. Vaikuttaa solujen jakautumiseen. Sinkin puute aiheuttaa keskenmenoja. Miehillä sinkki parantaa siittiöiden laatua, liikkuvuutta ja määrää.
  • Kromi: Voi parantaa hedelmällisyyttä, koska laskee insuliinitasoja. Ei kuitenkaan pitäisi käyttää raskausaikana.
  • Boori: Lisää luonnollisten sukupuolihormonien määrää kehossa.
  • Jodi: Jodin puute voi aiheuttaa keskenmenoja ja laskea syntyvän lapsen älykkyyttä.
  • B-vitamiinit: Parantavat hedelmällisyyttä. B-vitamiiniyhdisteen käyttö on suositeltavaa. Lisäksi voi olla hyvä käyttää yksittäisiä B-vitamiineja:
    • Foolihappo (B9-vitamiini): Vähentää epämuodostumia.
    • B6: B6-vitamiini auttaa progesteronin muodostuksessa.
    • B12: B12-vitamiinin puute aiheuttaa ovulaatio-ongelmia, vaikeuttaa kiinnittymistä ja aiheuttaa keskenmenoja. Miehillä puute huonontaa siemennesteen laatua. Raskausaikana B12 auttaa vauvaa kehittymään normaalisti.
  • E-vitamiini: Parantaa munasolujen laatua, lisää kohdunkaulan liman määrää, voi pidentää luteaalivaihetta. Parantaa siittiöiden laatua, liikkuvuutta ja määrää. Toisissa lähteissä e-vitamiini voi aiheuttaa syntyvälle vauvalle sydänongelmia. Ristiriitaisia tutkimustuloksia.
  • C-vitamiini: Parantaa siittiöiden laatua, liikkuvuutta ja määrää. Auttaa estämään keskenmenoja.
  • D-vitamiini: Vähentää keskenmenoja. D-vitamiini ja kalsium yhdessä tekevät kierrosta säännöllisemmän ja auttavat munasoluja kehittymään paremmin. 
  • Kalaöljy: Tärkeä sekä vauvalle että äidille. Tukee mm. sydäntä, immuunipuolustusta ja aivotoimintaa. Syntymän jälkeen tärkeä rintamaidon muodostuksessa.
  • Rauta: Raudan puute aiheuttaa keskenmenoja.
  • Ruusunjuuri: Rentouttaa. Parantaa hedelmällisyyttä. Yrtti, joten ei suositella käytettäväksi raskausaikana.
  • Arginiini (L-Arginine): Parantaa siittiöiden laatua, liikkuvuutta ja määrää. Lisää kohdunkaulan liman määrää. Parantaa kiinnittymisen todennäköisyyttä.
  • Karnitiini (L-Carnitine): Parantaa siittiöiden laatua, liikkuvuutta ja määrää. 
  • Propolis: Parantaa hedelmällisyyttä. Toimii luonnollisena antibioottina ja vähentää tulehduksia. Voi auttaa endometrioosista kärsiviä.
  • Seleeni: Parantaa hedelmällisyyttä. Lisää siittiöiden määrää. Parantaa kiinnittymisen todennäköisyyttä.
  • Vitex: Tasapainottaa kuukautiskiertoa. Pidentää luteaalivaihetta. Ei tule käyttää lapsettomuushoitojen aikana.
  • Royal Jelly: Parantaa immuunipuolustusta, parantaa munasolujen laatua. Voi lisätä siittiöiden määrää.
  • Ubiquinol: Parantaa munasolujen laatua.
Muita, jotka voivat auttaa asiassa:
  • Helokkiöljy (Evening primrose oil): Parantaa kohdunkaulan limaa.
  • Robitussin yskänlääke: Parantaa kohdunkaulan limaa.
  • Alfalipoiinihappo (Alpha Lipoic Acid, ALA): Auttaa alkiota jakautumaan.
  • Vihreä tee: Sisältää antioksidantteja, voi parantaa munasolujen laatua ja hedelmällisyyttä.
Yllä listatuista asioista löytyy lisätietoja esimerkiksi englanninkieliseltä keskustelupalstalta.

Yllä mainittujen lisäksi onnistumisen todennäköisyyttä voi hoitojen yhteydessä parantaa lääkkeellisesti. DHEA parantaa munasolujen määrää ja laatua, ja kortisoni voi parantaa kiinnittymisen todennäköisyyttä. Käsittääkseni molemmat näistä ovat keinoja, jotka otetaan lapsettomuusklinikoilla käyttöön vasta sitten, kun mikään muu ei auta. Eräs lääkäri kommentoi minulle, että näitä hyödynnetään siinä vaiheessa, kun on neljä tai viisi epäonnista alkionsiirtoa takana.

*** 
Puuttuuko listasta jokin hyödyllinen hivenaine tai yrtti? Kommentoi ja kerro omia kokemuksiasi aiheesta :)


keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kuinka valmistautua alkionsiirtoon?

Tällä hetkellä omat ajatukseni pyörivät pakastealkionsiirron ympärillä. Sen vuoksi ryhdyin kokoamaan tänne listaa asioita, mitä voisin tehdä valmistautuakseni tulevaan alkionsiirtoon.

Suunnitelmani on tällä hetkellä seuraavanlainen.
  1. Syön ainakin kaikkia tärkeimpiä vitamiineja. (Näistä voisin koota erillisen blogipostauksen.)
  2. En juo kahvia. (Yli viisi kuppia heikentää IVF:n onnistumistodennäköisyyttä todistetusti, mutta tuskin pienemmästäkään määrästä hyötyä on.)
  3. En juo alkoholia. (Tästä on tosin eri lähteissä hieman ristiriitaista tietoa liittyen siihen, onko parempi olla täysin ilman alkoholia vai auttaisiko pieni määrä punaviinia kiinnittymiseen.). 
  4. Vältän soijaa (joka aiheuttaa hiirillä hedelmättömyyttä).
  5. Nukun riittävästi. (Vähintään 8 tuntia yössä.)
  6. Liikun sopivasti. En tee rääkkitreeniä, mutta liikun sen verran, että verenkierto toimii kunnolla.
  7. Käyn akupunktiossa juuri ennen alkionsiirtoa, sillä akupunktio parantaa onnistumisen todennäköisyyttä.
  8. Lämmitän vatsaani lämmitettävällä viljapussilla tai lämmitetyllä merisuolalla ennen alkionsiirtoa.
  9. Pidän itseni lämpöisenä akupunktiohoitajani ohjeiden mukaan: laitan villasukat jalkaan, syön lämmintä ruokaa, juon teetä ja lämmitän jalkojani lämmitettävällä viljapussilla tai lämmitetyllä merisuolalla.
  10. Juon riittävästi vettä, mieluiten lämpöisenä teen muodossa.
  11. En hanki pelleä paikalle alkionsiirtoon, mutta pyydän miestäni hoitamaan pellen virkaa. (Pelle-shown hyödyistä IVF:n onnistumisessa kerrotaan esimerkiksi täällä).
  12. En käytä hajuvettä, sillä joidenkin lähteiden mukaan ylimääräiset tuoksut voivat haitata kiinnittymistä.
  13. Nauran  ja iloitsen mahdollisimman paljon.
  14. Rentoudun, teen meditaatioharjoituksia ja uskon tulevani raskaaksi.
Onko teillä muilla vinkkejä, kuinka voisin valmistautua alkionsiirtoon? Kuinka voisin parantaa alkion kiinnittymisen todennäköisyyttä? Mitä itse olette tehneet, tai ajattelitte tehdä tuoresiirron tai pakastealkionsiirron onnistumiseksi?

p.s. Samat asiat pyörivät tällä hetkellä mielessä muillakin, ks. Toiveena vauva -blogin kirjoitus eiliseltä.


tiistai 26. elokuuta 2014

Vauvaunia

Näin viime yönä jälleen vauvaunta. Edellisestä vauvaunesta kirjoittelin heinäkuussa. Synnytys on selvästi hittiaineksena useissa unissani mukana.

Tällä kertaa juuri alkaneet kuukautiseni muuttuivat yhtäkkiä synnytykseksi ja synnytin näppärästi pienen poikavauvan. Vauvalla oli ruskeat hiukset, siniruskeat silmät ja siniset vaatteet yllään. Pojan pukeutuminen tai silmien hieman erikoinen väri eivät herättäneet meissä ollenkaan ihmetystä. Sen sijaan olimme kovin kummissamme, miten kummassa saatoin olla yhdeksän kuukauden ajan raskaana tietämättäni!

Olin myös hieman huolissani siitä, että kesän aikana olin nauttinut alkoholia pienissä määrin useana päivänä. Poika näytti kuitenkin olevan kaikin puolin kunnossa, joten ilmeisesti alkoholinkäyttöni ei ollut ollut liian tiivistä.

Olimme pakahtua ilosta ja onnesta. Vauva, ja ihan näin yhtäkkiä!

Olimme juuri pohtimassa, kenelle ilmoittaisimme ensimmäisenä iloisesta uutisesta, kun heräsin. Voihan pettymys. Ei ollut meillä vauvaa tässä hereillä olevien maailmassa.


maanantai 25. elokuuta 2014

Älä anna sen syödä itseäsi sisältäpäin

Älä anna sen syödä itseäsi sisältäpäin.

Tämän neuvon sain vyöhyketerapeutiltani muutama kuukausi sitten. Hän tarkoitti lapsettomuutta, ja oli oikeassa siinä, että se vaara on olemassa meillä kaikilla, jotka saamme nauttia lapsettomuudesta seuranamme.

Vyöhyketerapeuttini on herttainen vanhempi nainen, joka jaksaa aina suhtautua positiivisesti mahdollisuuksiimme saada oma vauva.

Ensitapaamisestamme on jo melkein kaksi vuotta. Sen jälkeen olen käynyt hänen luonaan epäsäännöllisen säännöllisesti. Samalla olemme tulleet tutuiksi ja jutelleet kaikesta mahdollisesta lapsettomuuteen liittyen. Hormonihoidoista, parisuhteesta, peloistani, haaveistani.

Aluksi halusin kokeilla, auttaisiko pelkkä vyöhyketerapia minua tulemaan raskaaksi. Ei auttanut. Sen jälkeen olen kokeillut hormonihoitojen yhteydessä, tukisiko vyöhyketerapia noita lapsettomuusklinikan hoitoja.

En osaa sanoa, onko vyöhyketerapiahoidoista ollut fyysistä hyötyä hormonihoitojen rinnalla. Fyysisiä vaikutuksia niillä on ollut, sen tiedän. Erään hoitokerran jälkeen kilpirauhaseni käynnistyi oikein kunnolla, ja olin täysin ylienerginen pari päivää vyöhyketerapiakäynnin jälkeen. Hoidon jälkeisenä yönä olin niin energinen, etten saanut nukuttua. Syy ylikierroksilla oloon oli päivänselvä. Etukäteen en olisi uskonut tuollaista mahdolliseksi, mutta itse sen kokeneena en voi väittää vastaankaan.

Silti fyysistä puolta isompana asiana olen pitänyt sitä, että nuo käynnit ovat olleet äärimmäisen rentouttavia ja tärkeitä henkisen jaksamisen kannalta. Hoito tuntuu hyvältä, rentouttaa ja samalla saan jutella koko hoidon ajan tutulle ihmiselle lapsettomuuden tuskista ja hormonihoitojen etenemisestä.

Vyöhyketerapeutiltani olen myös saanut tuon ehkä parhaan neuvon lapsettomuuteen liittyen. Älä anna sen syödä itseäsi sisältäpäin.

Se olisi niin helppoa. Antaa lapsettomuuden syödä itseään sisältäpäin.

Tiedätte varmasti, mitä tarkoitan. En aio antaa. En anna sille periksi. Kävi miten kävi, tuosta on pidettävä kiinni. Siinä ilmainen neuvo teille muillekin. Lapsettomuushoitojen tuloksiin ei välttämättä pysty itse täysin vaikuttamaan teki mitä tahansa. Mutta omaan pääkoppaan voi. Kävi miten kävi, älä anna sen syödä itseäsi sisältäpäin.

Keskenmenon jälkeen olen käynyt vyöhyketerapeutilla hoidossa kolme kertaa valmistaakseni kehoani tulevaan. Tänään kävin tapaamassa vyöhyketerapeuttiani viimeksi. Hän on sitä mieltä, että kehoni on valmis tulemaan raskaaksi. Että hän löytää kehostani ainoastaan hyvin pieniä vikoja, jotka eivät mitenkään haittaa raskaaksi tulemistani.

Kommentit ovat hyväntahtoisella tavalla täysin hupsuja, mutta hupsuus ei haittaa. Otan niistä kaiken ilon irti. Vakuutan itselleni, että näin on. Olen valmis tulemaan raskaaksi ja pysymään raskaana.

Nyt tuohon olisi myös hyvä mahdollisuus, sillä tänään alkoi uusi kierto. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tässä kierrossa päästään tekemään pakastealkionsiirto. Tänään aloitin zumenonin ja varasin ajan kontrolliultraan.

Nyt alkaa toden teolla valmistautuminen pakastealkionsiirtoon.



sunnuntai 24. elokuuta 2014

Ensi vuoden ensimmäinen vauvauutinen

Tällä viikolla kuulin ensi vuoden ensimmäisen vauvauutisen. Eräs ystäväni saa toisen lapsen. Tämä ystäväpariskunta aloitti ensimmäisen lapsensa yrittämisen paljon meidän jälkeemme. Heillä yritys tuotti tuloksia nopeasti.

Muistan hetken, kun kuulin ystäväni ensimmäisestä raskaudesta. Istuin autossa ja sain ystävältäni tekstiviestin.  Silloin olin muutaman päivän sisällä kuullut liian monta raskausuutista. Itse yritimme vielä luomuna, mutta yrittämisestä oli tullut jo tuskaista. Miksi emme vaan voi onnistua, mietin silloin. Ystäväni iloinen perheuutinen aiheutti minussa täydellisen romahduksen. Miksi kaikki muut onnistuvat, mutta me ei? Vietin automatkan kyyneleet silmissä.

Tänä keväänä ystävämme kertoivat meille, kuinka ovat miettineet toista lasta. Toisilla suunnitelman toteuttaminen on varsin helppoa. Nyt raskaus on jo pitkällä.

Tästä se sitten taas lähtee liikkeelle, ensi vuoden vauvauutiset. Joka kerta se kirpaisee. Kirpaisee, vaikka se ei ole minulta pois. Vaikka järki sanoo, että omassa pahassa mielessä ei ole mitään järkeä. Ja vaikka vastaavia uutisia kuulee niin usein, että niihin on jo osittain turtunut.

Turtuminen on todellisuutta, sillä eivät toistuvatkaan vauvauutiset enää aiheuta minussa samanlaista romahdusta kuin aiemmin. Ai tulee vauva? Niinpä tietenkin. Uutinen sattuu ja vetää hiljaiseksi. Suljen suuni omasta lapsettomuudestani.

Toivon, että itsekin saisimme joskus tulevaisuudessa kertoa vauvauutisia. Ja jos se hetki joskus tulee, toivon, että oman innostukseni keskellä osaisin silti huomioida muut ihmiset, joita uutinen saattaakin satuttaa.


tiistai 19. elokuuta 2014

Mitä olet tehnyt tullaksesi raskaaksi?

Neljä vuotta on pitkä aika. Nykyisin kirjoittelen täällä lapsettomuusblogiini asioita, joista en tiennyt mitään neljä vuotta sitten. En osannut veikata ajattelevani tällaisia asioita tulevaisuudessa. Huh.

Voisin selittää asiaa hieman tarkemmin.

Kun aloitimme raskautumisprojektin, olin varsin huoleton asian suhteen. Vaikka aloitimme yrittämisen, minulle oli selvää, että minusta ei ikinä tule sellaista, joka sekoaa vauva-asiasta. Eikös niitä vauvoja nyt yleensä perusterveille ihmisille tule, kun vaan malttaa odottaa... Ja jos ei tule, niin sitten niitä saa ilmeisesti koeputkihedelmöityksen avulla. Minusta ei tule sellaista, joka lukee vauvablogeja, tekee ovulaatiotestejä, mittaa aamulämpöjään ja kirjoittaa edistymisestään internetissä. Näin ajattelin.

Uskoin myös vahvasti lääketieteeseen, tutkimuksiin ja järjen käyttöön. Mitä ei pystytä sataprosenttisesti todistamaan, sitä ei ole.

Huoh. Niin monta päätöstä olen joutunut neljän vuoden aikana pyörtämään.

Mitä sitten tein tullakseni raskaaksi?

Aluksi en tehnyt mitään kummempia. Tulee jos on tullakseen. Kun tilanne ei edistynyt mihinkään, menimme lopulta yksityiselle lapsettomuusklinikalle. Sen jälkeen tilanne muuttui. Ryhdyin itse selvittämään, mitä voisin tehdä tullakseni raskaaksi. Yksi asia johti toiseen. Lopulta ryhdyin tekemään kaikkea, mikä vaan vähänkin voisi auttaa. Asioita, jotka auttaisivat siihen, että olisin mahdollisimman terve olemaan raskaana. Ryhdyin tekemään myös sellaisia asioita, jotka eivät välttämättä auttaisi raskaaksi tulemiseen, mutta ehkä vaikuttaisivat siihen, että jossain vaiheessa syntyvä lapsi olisi mahdollisimman terve.

Mikään vaihtoehto ei ole liian pieni eikä liian kummallinen, etteikö sitä voisi kokeilla. Raskaaksi tulemisessa kaikki keinot ovat sallittuja. Oli kyse sitten akupunktiosta, vyöhyketerapiasta tai vaikka päällä seisonnasta. Tervetuloa virallinen lääketiede ja vaihtoehtohoidot. Jos se saattaa auttaa, olen valmis siihen.

Mitä kaikkea keinoja raskaaksi tulemiseen olen kokeillut?

Olen yrittänyt huolettomana.
Olen käynyt yksityisellä lapsettomuusklinikalla (monta kertaa).
Olen aloittanut lapsettomuushoidot.
Olen juonut greippimehua.
Olen pitänyt jalkojani seinää vasten seksin jälkeen.
Olen käyttänyt clomifenia.
Olen aloittanut todella aktiivisen liikunnan (liikunta auttaa lapsettomuuteen, eikö niin?).
Olen vähentänyt liikuntaa todella paljon (liika liikunta aiheuttaa lapsettomuutta, eikö niin?).
Olen ryhtynyt syömään paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
Olen ryhtynyt syömään enemmän lihaa ja proteiinia.
Olen vähentänyt merkittävästi hiilihydraattien ja sokerien käyttöä.
Olen lopettanut limsojen ja mehujen juonnin.
Olen käynyt inseminaatiossa.
Olen tehnyt ovulaatiotestejä virtsasta.
Olen tehnyt ovulaatiotestejä syljestä.
Olen mitannut aamulämpötilojani.
Olen mitannut verenpainettani (miksi ihmeessä, ei kai se edes vaikuta tähän mitenkään).
Olen muuttanut elämäntapojani merkittävästi.
Olen vähentänyt alkoholinkäyttöäni.
Olen muuttanut ruokavalioni kokonaan gluteenittomaksi.
Olen käyttänyt erilaisia luontaistuotteita: Maca-jauhetta, vitexiä, ashwagandhaa, ruusunjuurta..
Olen käyttänyt erilaisia vitamiineja.
Olen juonut viherjauhejuomaa.
Olen käynyt vyöhyketerapiassa (monta kertaa).
Olen käynyt akupunktiossa (monta kertaa).
Olen syöttänyt vitamiineja myös miehelleni.
Olen käynyt yksityisellä kilpirauhaslääkärillä (monta kertaa).
Olen aloittanut T3-kilpirauhaslääkityksen.
Olen kokeillut DHEA-hormonilisää.
Olen mennyt julkiselle lapsettomuusklinikalle.
Olen vaihtanut T3-kilpirauhaslääkityksen T4-kilpirauhaslääkitykseen julkisen lapsettomuushoidon vaatimuksesta.
Olen yrittänyt perehtyä siihen, mistä kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu.
Olen kokeillut kalevalaista jäsenkorjausta.
Olen lukenut kirjoja lapsettomuudesta.
Olen lukenut lapsettomuusblogeja ja vauvablogeja.
Olen lukenut läjäpäin englanninkielisiä nettiartikkeleita lapsettomuudesta.
Olen lukenut läjäpäin tekstiä kilpirauhasen ja muun hormonitoiminnan vaikutuksista hedelmällisyyteen.
Olen käynyt rentoutumistunneilla.
Olen käynyt avannossa.
Olen piikittänyt itseäni ja itkenyt kotona piikittäessäni itseäni.
Olen piikittänyt itseäni ravintolan wc:ssä ollessani illallisella työkavereiden kanssa.
Olen lakannut värjäämästä hiuksiani.
Olen lopettanut kahvinjuonnin.
Olen lopettanut mustan teen juonnin.
Olen opetellut juomaan vihreää teetä.
Olen lisännyt ruokavaliooni kookosöljyä ja voita ja pyrkinyt nostamaan alhaisia kolesteroliarvojani.
Olen opetellut stressaamaan vähemmän.
Olen opetellut nauttimaan enemmän (tämä projekti yhä pahasti kesken).
Olen kokenut munasolujen keräyksen ja koeputkihedelmöityksen (x2).
Olen toivonut sydämeni pohjasta, että alkioita saataisiin pakastimeen.
Olen lopettanut kynsieni lakkaamisen.
Olen pyrkinyt vaihtamaan shampooni, hoitoaineeni ja kosteusvoiteeni terveellisempiin vaihtoehtoihin.
Olen lopettanut alumiinideodoranttien käytön.
Olen vaihtanut hammastahnani fluorihammastahnasta yrttitahnaan ja suolahammastahnaan.
Olen yrittänyt harjoitella meditaatiota.
Olen vaatinut lääkäreiltä extra-annosta progesteronia, jotta kuukautiseni pysyisivät poissa edes raskaustestipäivään asti.
Olen yrittänyt selvittää, mikä aiheuttaa keskenmenon.
Olen kirjoittanut blogia purkaakseni mieltäni.
Olen tilittänyt lapsettomuudesta miehelleni, ystävilleni, vyöhyketerapeutilleni, lääkärilleni, siskolleni...
Olen käynyt hivenaineasiantuntijalla.
Olen teettänyt hivenaineanalyysin hiuksista.
Olen aloittanut asiantuntijan suunnitteleman vitamiinikuurin lapsettomuuteen.
Olen kokeillut monivitamiinia, rautaa, magnesiumia, sinkkiä, seleeniä, foolihappoa, kromia, booria, jodia, B12-vitamiinia, B-vitamiinisekoitusta, biotiinia, pantoteenihappoa, E-vitamiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, kalaöljyä, maitohappobakteereja, L-arginiinia, L-carnitiinia, ubikinolia, ruusunjuurta, propolista, royal jellyä, vitexiä, macaa, primrose oilia, ashwagandhaa, inositolia...

Monet ihmiset ajattelevat varmasti, että olen seonnut. Niin ajattelisi myös entinen minäni neljän vuoden takaa. Toivon, että te blogini lukijat ymmärrätte. Lapsettomuus ei ole helppo asia. Jää nähtäväksi, kuinka pitkä listastani tulee ennen kuin tavoite on saavutettu.

Kaipaan kommenttejanne. Mitä sinä olet tehnyt tullaksesi raskaaksi? Miten sinulla ajatusmaailma on muuttunut yrityksen aikana? Entä tiedätkö vielä jonkin keinon, kuinka tulla raskaaksi, joka yllä olevasta listasta puuttuu? :)



keskiviikko 13. elokuuta 2014

Kirotut vauvavuodet - ja kuukaudet

Kun täyttää 30 ja päälle, koittaa aika, jolloin on ilo juhlia syntymän juhlaa. Jatkuvasti. Tai siis toisilla on ja toisilla ei. Lähipiiri lisääntyy, tuttavapiiri lisääntyy ja tuntuu siltä kuin koko maailma lisääntyisi. Kaikki muut, mutta itse ei.

Viimeisen puolentoista kuukauden aikana 10 ihmistä tuttavapiirissäni on saanut vauvan. Ystäviä, vanhoja työkavereita, opiskelukavereita, tuttavia. Toiset hyviä ystäviä ja toiset ihmisiä, joiden elämää seuraan nykyisin ainoastaan Facebookissa.

10 ihmistä. Tuntuu siltä kuin siinä olisi muutama liikaa näin lyhyelle ajalle. Reilu kuukausi. Ihan niin kuin muutenkin ei olisi jo tarpeeksi vaikeaa.

Facebook muistaa iloisesti ilmoittaa tapahtuneesta joka kerta. Minä tykkään ja yritän olla iloinen muiden puolesta, mutta kurkkuun nousee pala joka kerta. Uutiset tuntuvat puukoniskuilta, iloitsemista helpompaa on yrittää olla ajattelematta koko asiaa.

Läheisten ystävien kohdalla tilanne on eri. Heidän onnistumisestaan olen aidosti iloinen. On mahtava nähdä, kuinka minulle läheiset ihmiset onnistuvat tuomaan maailmaan uuden ihmisen, joka on ihan uusi, mutta silti tuttu. Samalla olen salaa kauhuissani, että jään aivan yksin, kun kaikki vauvalliset ystävät siirtyvät viettämään perhe-elämää ja viettämään aikaa toisten lapsiperheiden kanssa.

Kesällä vallinnut synnytysbuumi ei lopu syksyn tuloon. Tunnen raskaana olevia naisia, joiden tiedän synnyttävän tänä vuonna. Ja tälle vuodelle ehtii myös iso kasa vauvoja, joiden tulosta en tiedä vielä mitään.

Tuntuu, että koko maailma olisi raskaana tai juuri synnyttänyt.

Eikä kyse ole vain tästä vuodesta. Viimeisen neljän vuoden aikana vauvojentekotahti on vain kiihtynyt ja pieniä perheenlisäyksiä on joka vuosi tullut edellistä vuotta enemmän.

Pikaisesti laskien viime vuonna sai vauvan 15 ystävääni ja tuttavaani. Tänä vuonna luvusta on tulossa suurempi. Olisin niin kovasti halunnut olla samassa joukossa. Se keskenmennyt kaveri olisi syntynyt joulukuun alussa. Jos olisin raskaana, tietäisin keiden kanssa äitiyslomaani viettäisin vauvaperheen arkea ihmetellen.

Nyt ihmettelen muiden vauvoja, joita tulee maailmaan kuin liukuhihnalta. Tuskailen omaa tilannettani keskellä näitä kirottuja vauvavuosia. Ja jatkossa yritän pitää Facebookin tiukemmin kiinni.






maanantai 11. elokuuta 2014

Historiatietojen dokumentointi

Päätin dokumentoida muinaisia historiatietoja ja lisäsin blogiin vihdoinkin oman sivun aiemmista tapahtumista, jotka ovat tapahtuneet ennen blogin olemassaoloa.

Aika kulkee vähän turhan nopeaan. Kun katsoo taaksepäin kuinka hitaasti asiat ovat edenneet, toivoisi, että olisi itse vauhdittanut tapahtumien kulkua siellä, missä se oli mahdollista. Aloittanut aiemmin. Lähtenyt hoitoihin nopeammin.

Mutta täällä ollaan nyt. Ja nyt täytyy vain jatkaa matkaa eteenpäin - toivottavasti kuljette mukana matkalla!

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Lääkärikäynti

Kävin tällä viikolla lääkärissä keskenmenon jälkitarkastuksessa. Kirjoitin käynnistä pitkän tekstin tänne blogiin, mutta sitten  nettiselaimeen tuli jokin vika ja tallennus epäonnistui. Hups, niin hävisi teksti taivaan tuuliin.

Sekin vielä. Ensin lapsettomuus ja sitten tekstitkään ei pysy tallessa. Tiedätte varmasti tunteen. Kirjoitan nyt uuden tekstin ja yritän tallentaa sen ajoissa, ennen kuin teksti taas häviää.

Kävin siis lääkärissä. Julkisella puolella hoidoissa ei ole omaa lääkäriä, mutta olen kulkenut klinikalla jo niin monta kertaa, että luulin tavanneeni kaikki klinikan lääkärit. Tällä kertaa lääkäri oli minulle uusi. Loppukäynti meni sen mukaisesti.

Ensin katsottiin kohtu. Se oli puhdistunut hyvin. Sain lääkäriltä luvan uuteen yritykseen ja pakastealkionsiirtoon. (Jihuu!)

Lääkäri olisi ollut valmis tekemään siirron jo tässä kierrossa. Kerroin hänelle itse, että aiempien lääkärien kanssa on sovittu hormonaalisesta kierrosta. Kerroin tilanteestani vielä tarkemmin, jonka jälkeen lääkäri kommentoi, että hormonaalinen kierto on varmasti hyvä idea.

Sen jälkeen lääkäri sähläsi lääkereseptini kanssa. Luuli minulla olevan käyttämättömän Zumenon-reseptin eikä aikonut kirjoittaa uutta. Minähän en ole voinut tarvita reseptiä, koska keväällä tehtiin IVF ja Zumenonia käytetään vain pakastealkionsiirroissa. Epäilin lääkäriä ja muistelin jo käyttäneeni Zumenonia. Lopulta hän suostui tarkistamaan asian koneelta, löysi sieltä tiedot ja totesi minun olleen oikeassa.

Lopuksi juttelin lääkärille siitä, kuinka sain keskenmenon heti, kun lopetin progesteronilääkityksen keväällä. Että epäilen tuon vaikuttaneen asiaan. Lääkäri ei väittänyt vastaan. Hän ei myöskään myöntänyt tuota, mutta kuunteli ja halusi huomioida asian jatkossa.

Lääkäri ei ottanut kilpirauhaseni tilannetta puheeksi enkä minä myöskään. Hän ei luultavasti edes tiedoistaan huomannut minun sairastavan kilpirauhasen vajaatoimintaa. Yritän nyt hoitaa kilpirauhasarvoni kuntoon ennen seuraavaa yritystä. En halua, että niistä tulee myöhemmin ongelmaa.

Lääkärikäynti meni kaiken kaikkiaan hyvin, mutta hoidot olisivat voineet mennä myös vähän pieleen, jos en olisi itse pitänyt huolta tilanteestani. Itselläni on lapsettomuushoidoista vähän huonoja kokemuksia. Pari vuotta sitten yksityinen lapsettomuusklinikka ei tehnyt kunnollisia perustutkimuksia alkuun. Hoitojen jälkeen minulta löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta, kun itse hankin lähetteen ja mittautin arvot.

Millaisia kokemuksia teillä muilla on? Millaisista asioista olette itse joutuneet huolehtimaan hoitojen yhteydessä? Onko se itse asiassa ihan ok, että itse joutuu myös huolehtimaan hoidostaan ja ettei lääkäreihin voi luottaa sokeana? Vai onko kaikki sujunut niin hyvin, ettei tällaiset asiat ole tulleet mieleen?

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Kuukautiset keskenmenon jälkeen - ja kuinka hoitotarina jatkuu

Keskenmenon jälkeen minulla kesti seitsemän viikkoa, että verenvuoto loppui. Verenvuodon loppumisen jälkeen meni 23 päivää, että ensimmäiset kuukautiset tulivat. Tuossa vaiheessa keskenmenosta oli siis kulunut yli 10 viikkoa.

En ole varmaankaan koskaan iloinnut kuukautisten alkamista niin paljon. Se oli oudolla tavalla ihana jälleennäkeminen. Samanaikaisesti se oli rankkaa, sillä kuukautiseni eivät ole koskaan olleet niin runsaat. Mutta toki se oli pientä keskenmenon verenvuotoon verrattuna.

Toiset kuukautiset alkoivat 28 päivää myöhemmin.

Nyt minulla on ollut jo kahdet kuukautiset keskenmenon jälkeen. Kahdet kuukautiset oli se aika, jonka lääkäri etukäteen määräsi odotettavaksi ennen uusia hoitokokeiluja. Nyt saatan olla kohdun osalta valmis uusiin haasteisiin.

Huomenna hoitotarina jatkuu. Menen käymään lapsettomuusklinikalla. Siellä katsotaan kohdun tila. Ja sitten kuulen, milloin pääsemme jatkamaan yrittämistä.

Toisen IVF:n jäljiltä meillä on kaksi alkiota pakastimessa. Ne eivät ole täydellisiä, mutta ihan hyviä. Riittävän hyviä pakastettavaksi. Ensimmäisen keräyksen jäljiltä pakastimeen ei saatu mitään. Kaksi alkiota pakastimessa on siis äärettömän paljon enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Pakastetut alkiot ovat loistava syy olla iloinen ja hymyillä!

Pakastealkionsiirto on minulla tarkoitus tehdä hormonaaliseen kiertoon. Tuo siksi, että oma kiertoni on epäsäännöllinen. Tässä onkin suurinpiirtein kaikki, mitä tiedän tällä hetkellä. Mutta huomisen jälkeen olen viisaampi.


tiistai 5. elokuuta 2014

Kokemuksia jodista kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa

Lupasin kesäkuussa kirjoittaa myöhemmin kokemuksia vitamiinikuurista, jonka aloitin hivenaineasiantuntijan opastuksella. Nyt vihdoin kirjoitan kokemuksiani, mutta tällä kertaa keskityn pelkästään jodiin.

Aloitin heinäkuun alussa vitamiinien tankkauksen ja samantien huomasin eroja olotilassa. Kädet tuntuivat lämpöisemmiltä ja verenkierto alkoi toimia normaalia paremmin. "Jodi auttaa kilpirauhasen toimintaan", ajattelin. Olin innoissani, vihdoinkin jotain edistystä!

Jodin aloituksen ansiosta normaali kilpirauhaslääkkeen annostukseni alkoi tuntua turhan suurelta. Vähensin omatoimisesti Thyroxinia 100 mikrosta per päivä 50 mikroon per päivä. Olo oli hyvä. Verenkierto tuntui pelaavan. Ehkä jodin puute oli ratkaisu kaikkiin kilpirauhasongelmiini ja lapsettomuuteen! Ehkä ongelma oli tällä ratkaistu?

Olin yhteydessä hivenaineasiantuntijaani, joka iloitsi siitä, että minulla jodi oli auttanut tuomaan kehoon kauan kaivattua lämpöä. Hänelle tämä ei ollut mitenkään tavatonta - olihan asiakkaiden joukossa yleistä, että kilpirauhaslääkkeistä pääsi kokonaan eroon jodin avulla.

Hivenaineasiantuntija suositteli, että kävisin mittauttamassa kilpirauhasarvoni jossain vaiheessa.

Viime viikolla päätin käydä kilpirauhaskokeessa. Eilen sain tulokset. T4V oli 12.1 ja TSH, eli kilpirauhasta stimuloiva hormoni, 4.6. Mitä ihmettä?!! Panikoin samantien. Ei tässä näin pitänyt käydä! Ei, ei, ei. Minulla TSH ei ole koskaan noussut korkealle vaan olen sairastanut ns. subkliinistä (eli piilevää) kilpirauhasen vajaatoimintaa, jossa TSH ei ole vielä noussut eikä myöskään vajaatoiminnan oireita ole juurikaan tullut. Minulla oireena on ollut palelu. Ja sitten se lapsettomuus. (Niin kuin lapsettomuus muka olisi yksistään selitettävissä jollain yhdellä kilpirauhasen vajaatoiminnalla.)

Ennen kilpirauhaslääkityksen aloittamista joulukuussa 2012 TSH-arvoni oli 1.8 ja T4V oli 9.6. TSH 1.8 oli varsin normaali arvo. Ellen kärsisi lapsettomuudesta, ketään ei kiinnostaisi hieman alakantissa oleva T4-varastohormonin määrä.  Mutta nyt se kiinnostaa.

Vuoden 2013 aikana opiskelin lähes kaiken mahdollisen kilpirauhasesta. Opin, kuinka funktionaalisen lääketieteen näkemys poikkeaa valtavirrasta. Opin, kuinka perusterveydenhuollon mukaan on tärkeämpää hoitaa verikoearvoja ja numeroita eikä ihmisen olotilaa. Jos numerot on väärässä asennossa, ei ole merkitystä sillä, että olotila olisi hyvä. Tai jos numerot ovat kunnossa, on turha valittaa, että olotila on huono. Samalla opin, kuinka on parempi noudattaa valtavirran sääntöjä, jos haluaa saada lapsettomuushoitoja julkiselta puolelta. Opin myös, että kukaan ei ole niin kiinnostunut sinun terveydestäsi kuin sinä itse. Samalla jatkoin terveyteen liittyviin asioihin perehtymistä itsenäisesti.

Mutta nyt olin taas poikennut valtavirrasta liikaa: olin aloittanut omatoimisesti jodikuurin enkä osannut etukäteen veikata, että se saisi TSH-arvoni pillastumaan ja aiheuttaisi ongelmia jatkohoidoilleni. Pieleen meni siis!

Otin yhteyttä hivenaineasiantuntijaani, ja sain kommentin: jodi ei voi aiheuttaa tuollaista, mutta lopeta jodi toistaiseksi ja ota yhteyttä lääkäriisi.
Otin yhteyttä funktionaaliseen lääkäriini, joka kommentoi: jodi ei voi aiheuttaa tuollaista vaan sinulla on nyt kilpirauhasen vajaatoiminta kovempana kuin ennen ja varaa aika vastaanotolle.

Seuraavaksi otin yhteyttä googleen, joka kertoi minulle, kuinka jodin käyttö voi aiheuttaa TSH-arvon räjähdysmäisesti nousun, mutta TSH:n nousun ei välttämättä pitäisi haitata yhtään mitään. Arvo vain kertoo siitä, että jodi kulkeutuu kilpirauhaseen. Niin kuin sen pitäisikin, jos jodista on ollut puutetta. Asiasta kertoo esimerkiksi youtube-video täällä.

Kun odotan kovasti pääsyä seuraaviin lapsettomuushoitoihin, on ylisuureksi kasvanut TSH tietysti ongelma. Julkinen klinikka ei tee minulle hoitoja ennen kuin kilpirauhasarvoni ovat normaalit.

Joudun lopettamaan jodin syönnin. Palautan lääkeannostuksen ennalleen ja tällä hetkellä toivon, että TSH laskee nopeasti. Jos lapsettomuuslääkärini ei halua mitata kilpirauhasarvoni heti lähiaikoina, minulla on ehkä toivoa saada arvo laskemaan seuraavaan mittaukseen mennessä. Ensisijaisesti en haluaisi kertoa lääkärille jodikokeilustani, sillä saisin siitä sapiskaa.

Lopputulos harmittaa. Tunsin, että oloni oli parempi, kun käytin jodia. Jodin puute aiheuttaa keskenmenoja ja laskee syntyvän lapsen älykkyyttä. Tiedän, että minulla on jodinpuute, mutta näillä näkymin se jää hoitamatta, koska eihän Suomessa sellaista virallisesti ilmene.