Tänään aloitin Menopur-pistokset.
Outo fiilis. Viimeisimmistä pistoksista on jo melkein vuosi. Ja ensimmäisistä hormonipistoksista 2,5 vuotta.
Täällä ollaan taas. Lähdetään alusta jälleen kerran.
Olen pistämisen konkari. Ei ehkä sellainen asia, mitä haluaisin olla.
Kohta paisun kuin pullataikina. Pelkkä synarela on nostanut painoani parissa viikossa 1,6 kiloa. Ja tiedän paisuvani vielä paljon tässä hoitokierrossa. Mutta mitäpä sitä ei oman vauvan eteen tekisi.
Tiedättekö, kuinka inhottavaa on näyttää raskaana olevalta silloin, kun ei ole raskaana? Tiedätte varmaankin - en ole varmaankaan ole ainoa, joka turpoaa silminnähtävästi hoitojen aikana. Mistä löydän joka päivä vaatteet? Mitä jos mitkään vaatteet ei mahdu päälle?
Suuria ongelmia siis. Yritän olla murehtimatta oikeista asioista. Keskityn mieluummin epäolennaisiin asioihin - kuten siihen, mitä laittaa päälle, kun maha turpoaa.
Hassua, että tämä on tosiaan kolmas IVF. Tällä kertaa olo on rauhallisempi kuin aiemmin. Lääkkeet ovat eri lääkkeitä, mutta enää ei tarvitse käydä niin paljon oman pään sisäistä keskustelua. Kaikkea sitä pohdintaa siitä, kuinka epäreilua on, että joutuu myrkyttämään oman kroppansa, kun toiset tulevat raskaaksi puolihuolimattomasti ohimennen.
Nyt on mieli rauhallinen. Elämä jatkuu joka tapauksessa. Tämä on meidän keinomme saada se ihan oma vauva.
Nyt innolla kohti uusia hoitoja!
Meillä oli appivanhemmat kylässä niihin aikoihin kun kärsin lievästä hyperistä. Alavatsa oli valtava pallo. Laitoin päälle sellaisen hameen, joka on tyköistuva edestä, että se pitäisi vähän sitä palloa kurissa. Ja mikä virhe se olikaan! En ollut kokeillut istua sen kanssa ja istuminen tuntui aivan tuskalliselta. Kesken illan hameen vaihtaminen ei oikein tullut kysymykseen. Kun he lähtivät, niin riisuin hameen välittömästi ja makasin loppuillan henkeä haukkoen.
VastaaPoistaHyvä vinkki, että kannattaa oikeasti kokeilla myös istumista etukäteen! :)
PoistaMelkein väittäisin 8 päivän menopur pistosten jälkeen, että yksi sivuoire on loppumaton kiinnostus ruokaa kohtaan. Tuntuu, ettei koskaan ole pyörinyt syöminen samalla tavalla mielessä. Arvelin, että olisin sen takia paisunut, mutta parempi ehkä jos kyse on nesteen kertymisestä.
VastaaPoistaItse mietin myös, että ehkä synarela hidastaa aineenvaihduntaa ja kiloja kertyy siksi jo pelkästä synarelasta... Ah, mitä iloja nämä lääkkeet! Oli miten oli - jos onnistaa, niin sitten kiloilla ei ole väliä, ja jos ei onnistu, niin ei nuo extrakilot silloin se isoin murhe ole.
PoistaOikein paljon tsemppiä uuteen hoitoon! Toivottavasti kaikki menee hyvin. :)
VastaaPoistaKiitos :) Toivotaan näin!
PoistaPaljon Tsemppiä hoitoihin, älyttömön raskasta kokea joka kuukausi suuri kuolema :( Tänään aamulla 06 tein raskaustestin..taas negatiivinen :( Täällä kaksi kiertoa syöty Letrozolia ja pistetty menopuria. Irrotus pregnylillä. Olisi kiva tietää, että onko kukaan koskaan tullut raskaaksi ed.mainituin keinoin.
VastaaPoistaYmpärillä yksi jos toinenkin tulee raskaaksi tuosta noin vaan, joku uskoutuu ja kertoo tekevänsä abortin..raskaus ei sovi hänen elämäntilanteeseen, miksi hän kertoo minulle sellaista kun tietää minun lapsettomuudestani? Törmään kaupassa vanhaan tuttuun, vatsa pystyssä hän kertoo odottavan neljättä lastaan. Itse olen lähes 40 ja minulla ei ole yhtäkään. Miksi en voi saada edes sitä yhtä :(
Itkua päivästä toiseen, julkisesti hymyilen, mutta yksin ollessa en voi ajatella mitään muuta kuin lasta, miksi miksi miksi? Mitä pahaa sitä on tehnyt elämässään, että olen ansainnut tämän kaiken..
ei auta, pakko jatkaa..niin kauan kun on toivoa, niin kauan on myös elämää, niin kauan kun on elämää, niin kauan on myös toivoa
Kiitos tsempistä ja tsemppiä kovasti sinullekin!
PoistaSamoja kysymyksiä me taidetaan kaikki lapsettomat pyöritellä päässämme.. toivottavasti tulevaisuudessa meitäkin onni vielä lykästää :)