Olen onnellisesti raskaana, joten nyt ei pitäisi olla syytä valittaa mistään, mutta tilitän nyt ihan pikkaisen kuitenkin.
Vuosien ajan olen ihaillut sitä sporttista naistyyppiä, joka raskaana saa kannettavakseen pienen kauniin mahakummun. Tällainen nainen on hoikka, hän ei turpoa holtittomasti eikä hänestä takaapäin huomaa, että hän on raskaana. Vatsa kasvaa hissukseen kaikilta piilossa ja raskaus pysyy salassa niin pitkään, että siitä on luontevaa puhua.
Yhtään tällaista naista en tunne läheisesti, mutta heihin voi törmätä kuntosalilla, jumpassa tai vaikkapa juoksupolulla.
Olen haaveillut siitä, että voisin joskus olla tällainen nainen.
Viimeistään nyt on käynyt täysin selväksi, että minä en ole, eikä minusta koskaan tule tällaisen ihailemani naistyypin edustaja.
Nyt eletään päivää 8+5, ja olen paisuva isomahainen möhköfantti.
Taas. Munasolujen keräyksen jälkeen näytin siltä kuin olisin 25 viikolla raskaana ja nyt on tilanne täysin sama.
Aamuisin tilanne on parempi, mutta iltaa kohden mahani paisuu sitä vauhtia, että tuota turpoavaa jättiläistä ei saa minnekään piiloon. Tunikatkin tuntuvat vain korostavan mahaani. Ja sikiön kasvun pitäisi näkyä ulospäin vasta viikolta 20 alkaen. Eli kolmen kuukauden päästä.
Hieman mieltä piristää se, että googlen perusteella alkuraskauden turvotus on melko yleinen ongelma. Osalla turvotus alkaa heti positiivisesta raskaustestistä. Mutta silti. Olisin halunnut pitää asian piilossa edes tuonne viikolle 12. Tuollaisesta ei näillä näkymin tarvitse edes haaveilla - kaikki kyllä tietävät asiasta jo paljon etukäteen :D
Olen jo nyt saanut osakseni tuijottavia katseita mahan seudulle. Netti kertoi, että joku oli saanut raskausuteluita tuttaviltaan raskausviikolla 9. Uteluita odotellessa siis.
Turvotus aiheuttaa taas mukavan ongelman nimeltä "mitä laittaa töihin päälle, että asia pysyisi piilossa edes hetken vielä". Hyviä ratkaisuita ei ole tullut.
Tavallaan mietin samalla, mikä ihmeen ongelma tässä nyt on. Olen raskaana ja näytän siltä kuin olisin raskaana.
Ehkä pitäisi kaikissa epämukavissa tilanteissa vain nostaa pää pystyyn ja todeta ääneen: Olen raskaana ja olen turvonnut möhköfantiksi. Mutta koska koko homma on ihan alussa, mitä vain voi vielä tapahtua. Palataan asiaan kolmen kuukauden päästä!
P.s. Tältä näyttää söpövatsainen raskaana oleva nainen:
Ihanaa, että tällä hetkellä ongelmasi on jotain noin tyhjänpäivästä ☺️☺️ (Ethän loukkaannu) Antaisin tässä suossani mitä vaan, että saisin valittaa jostain noin hupsusta asiasta, mutta se on iso asia tuossa vaiheessa!!! T. Kolmatta tuskaista hoitoa odottava ������
VastaaPoistaOlen kanssasi ihan täysin samaa mieltä! Mahtavaa, että valitan täällä jostain näin turhasta. Toivottavasti en vain aiheuta samalla pahaa mieltä kenellekään lukijalleni... Olen etuoikeitettu että saan olla tässä tilanteessa valtavan mahani kanssa :)
PoistaJa onnea sinulle hoitoon! Toivottavasti olet pian kanssani samassa tilanteessa ;)
PoistaEnergistä ja hyvävointista keskiraskautta odottaen, eikös vaan sitten kirmata pitkin metsiä, voida hyvin ja hehkuta :)
VastaaPoistamulla oksentelua kesti viikon, sitten opin että saan pidettyä sen kurissa kun syön 2-3h välein. Että mun möhköfantteus ei oo turvotusta vaan läskiä.olen käynyt mäkkärilltä enemmän tämän lyhyen raskauden aikana,kuin koko vuoden aikana..
B
Mukava kuulla, että oksentelu pysyy jo kurissa :) Itsellänikin mielihalut tuntuu kohdistuvan epäterveellisen ruuan suuntaan. Mutta jospa sitä muutaman viikon päästä olisi muuttunut hehkeäksi metsäkirmaajaksi :)
PoistaEhkä meidän naisten pitäisi olla itsellemme armollisempia ja unohtaa hoikat, pienivatsaiset odottajat, jotka juoksevat lenkkejä synnytystä edeltävään päivään ja kilpailevat, kuinka nopeasti pääsee taas vauvan synnyttyä juoksemaan. Tulee ihan turhaan paineita, vertailuja ja pahaa mieltä. Sinä möhköfanttinakin saat nauttia olotilastasi täysin rinnoin ja pullistelevin vatsoin:) itse käytin töissä kaksi kuukautta samoja housuja, ennen kuin ehdin ostaa äitiysfarkut.. Muutama varmaan ehti jo miettiä, miksi käytän aina samoja;) äitiysfarkut ja joku a-linjanneen tunika on aika hyvä setti vatsan piilotukseen. Pian pääset sitten nauttimaan vatsasta helpommin eikä tarvitse saada piiloon. Onnellista odotusaikaa!
VastaaPoistaArmollisuus olisi kyllä varmasti tarpeen! Ja toivottavasti pääsen tosiaan pian nauttimaan vatsasta ilman mitään syytä piilottelulle! :)
PoistaMullakin on ihan hervoton turvotus iltaisin. Tänään rv 7+1. Kaivoin just äitiysfarkut esille. En kestä enää sitä että joutuu avaamaan töissä iltapäivällä vetoketjun. Nyt viikonlopun aikana pallo on pullahtanut esille jo aamupäivällä. Viime viikolla vielä turvotus alkoi joskus 17-18 aikaan.
VastaaPoistaEsikoisesta maha pysyi piilossa melkein raskauden puoliväliin asti. Samassa kahvipöydässä istuneet huomasivat vasta helmikuussa, kun poika syntyi toukokuussa.
Suosittelen löysiä neuletakkeja. Sitten voi vähän kumartua eteenpäin, ettei vatsa pömpötä niin eteenpäin. :)
Oho, esikoisen kanssa olet selvinnyt tosi hyvin!
PoistaTäytyy selvästikin lähteä vaatekauppoihin etsimään noita löysiä neuletakkeja! :)
Mulla alkoi turvotus myös oikeastaan heti plussauksesta. Äitiyshousut jouduin ostamaan jo rv 8-9, mutta tietenkin kaksosraskaus vähän vaikuttaa varmaan myös noin alussa. Möhköfantteja siis täälläkin :D. Ei auta kun olla ylpeä möhköfanttiudesta.
VastaaPoistaTiedän kyllä hyvin tuon tuntemuksen. Olisin halunnut piilotella raskautta (siis lähinnä töissä ja suurelta määrältä sukulaisia) paljon paljon pidemmälle... tyyliin sinne rakenneultraan asti. Se on sitä itsensä suojelua.. Mutta ei nyt onnistu, niin näillä mennään. Täytyy olla kuitenkin tyytyväinen, että ollaan tässä <3.
Heh, ollaan siis molemmat onnellisia möhköfantteja! :)
Poistakäy ostaa suosiolla äitiyshousut, ja heti helpottaa! Itsekin hankin ihan HenkkaMaukalta sellaiset matalavyötäröiset tiukat strechhousut ja olo oli helpompi. Niitä ei myöskään äitiyshousuiksi heti tunnista, kun ei tule sitä isoa pussia mahan päälle ja silti aivan parhaat, kun ei paina napit tai muuten purista. Onnea jatkoon!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaHousujen kanssa olen vielä pärjännyt melko hyvin. Tavallisetkin housuni ovat melko matalavyötäröisiä, jolloin vatsa pääsee rauhassa turpoamaan housujen yläpuolelle :D Mutta varmasti pian on tarvetta noille äitiyshousuillekin.
Mulla oli ihan samat luulot, mutta ne ovat valitettavasti karisseet sitä myötä kun a. huomasin, että olen lihonut (syöminen tosiaan saattaa lihottaa) n. pari kiloa alkuvuoden aikana b. turvotus alkaa aina, kun syön jotain. Katselin jotain animaatiota alkion/sikiön kehityksestä. Kyllä siitä aika selväksi tuli, ettei sen varsinaisesti pitäisi vielä ulospäin näkyä. Tällä hetkellä on niin suuri huoli siitä jatkuuko tämä, että en haluaisi kenellekään kertoa. Kyllä sitten kun on turvallista kannan mahan ilolla ja ylpeydellä, mutta siihen on monta viikkoa vielä :)
VastaaPoistaNiinpä. Toivottavasti viikot menisivät vauhdilla ja kaikki olisi sitten 12 viikon ultrassa hyvin. Itse olen kyllä jo ehtinyt monta kertaa haaveilemaan yksityisestä ultrasta, jossa saisi taas hetkeksi varmistuksen, että kaikki on ainakin vielä kunnossa...
PoistaMinulla maha turposi niin, että lopetin housujen käytön jo ekalla kolmanneksella. Luulin, että kaikki huomaa paisuneen mahan, mut ei ne huomanneet, vaikka käytin normaalia tiukempia paitoja. Toisaalta-olen reilusti ylipainoinen, joten sekin varmaan hävitti koko massun. :D
VastaaPoistaJa siis tosiaan, ihana positiivinen ongelma.. Onnea raskauteen <3
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaMulla on aivan päinvastainen ongelma raskausmahan kanssa. :D Tänään on menossa rv 14+6, mutta maha ei ole kasvanut vielä yhtään. Se taas pistää miettimään, että onkohan kaikki ihan kunnossa. Viikko sitten neuvolassa kuunneltiin sydänäänet ja kaikki oli kuulemma oikein mainiosti, mutta kyllä minä jo tässä vaiheessa haluaisin edes pienen raskauskummun, joka pistäisi uteliaat henkilöt arvailemaan, olenko raskaana. Ja olishan sitä mahaa mukava esitellä. Olen melko hoikka, joten olisin kuvitellut, että maha pomppaa heti esiin. Oi voi, kyllä sitä voi näköjään itselleen kehitellä kaikenlaisia turhia ongelmia. :D
VastaaPoistaOnneksi sulla oli tänään ultrassa kaikki hyvin, ja verenvuoto oli harmitonta. Varmasti se säikäytti kovasti, mutta onneksi oli väärä hälytys kyseessä. :)
Voi sinua onnekasta! :) eiköhän se maha ehdi sieltä vielä kasvaa :) ja pääasia että kaikki on hyvin - oli maha sitten liian pieni tai liian iso.
Poista